Tutkin ekaa kertaa vähän enemmän ite kylää, ku M lähti töihin, ehin kävellä 5 metriä yksin, ku eka tuli vastaan autolla eilinen naapurinsetä :) tais olla treenaamassa kaupunkiajoa. Seuraavan kolmen metrin päähän ehin, ennenku Leti tuli vastaan siskonpoikansa kanssa ja talutti mut äitinsä luokse taas kahville :) Kahviteltiin ja sen jälkeen jatkoin kylätutkimusmatkaa. Löysin heti korttelin päästä rautakaupan ja ostin macheten, tai kävin tsekkaamassa millasia oli tarjolla, valkkasin hyvän ja jätin sen sinne terotettavaks, koska suurin osa on uutena terättömiä, ne pitää fiksata. Hain se sieltä sitte illemmalla.
Hetken relasin taas riippumatossa ja havaitsin et eilinen Reggaeton-talo oli sinä päivänä Cumbiatalo, mut seki kelpaa, ei haitannu yhtään :D Sit lähettiinki jo kalalounaalle lähikylään nimeltä Agua fria. Se se vasta pieni paikka oliki, sinne ajettiin samaa hullua tietä ku vesiputoukselle, mutta vielä toiset 10-15 minuuttia ylöspäin vuorelle. Tie oli päällystämätöntä mukuraa, se on päällystetty just suunnileen siihen vesiputoukselle asti vasta vuos sitte, ja loppu asfaltti vielä uupuu. Eka merkki asutuksesta oli kaiken vihreen keskellä hohtava lohenpunanen kirkko. Pysähdyttiin ennen kylää yhen mäen päälle kattelmaan alhaalla näkyviä pieniä viljelmäpalstoja ja mä otin pari kuvaa.
Agua fria on siis todella pieni mesta, siellä on muutama sata tyyppiä, ehkä kolme. Talot oli pikkusia ja matalia ja aika sekavan näkönen koknaisuus se raitti oli kaikenkaikkiaan. Terveyskeskus tais olla se pikkunen mökki, joka näkyy kuvassa kirkon vieressä vasemmalla. Kävi ilmi et Angel, joka oli kutsunu meiät syömään, on myös kylän terveydenhoitaja. Se on ainoita ihmisiä, ehkä ainoo, koko kylästä kuka on käyny Mexico cityssä kouluttautumassa pari vuotta ja asunu jossain muussaki isommassa kaupungissa jonkun aikaa ennenku palas ja alko viljelemään perheensä palstaa. Sen koulutus on todennäkösesti ollu osa jotain kehitysprojektia et ei se rahalla oo käyny missään "ulkomailla" päsmäämässä. Se on siis monitoimimies ja se on aiheuttanu sille myös ongelmia. Se esimerkiks lopetti tänä vuonna lähitaksin ajamisen kylältä San Juaniin ja muihin lähikyliin ihan vaan sen takii, et jengi alko piruilemaan sille liikaa siitä, että sillä on muka niin paljon enemmän rahaa ku muilla. Kai ne oli sille kateellisia ku se osas ajaa autoo tai jotain... no nyt niillä ei sitte oo ketään lähitaksikuskia ja ne joutuu pulittamaan kymmenkertasen hinnan (jos on varaa) normaalista taksista, jos ne haluaa pois sieltä. Pakko kai niiden välillä on jossain käydä.
Angel on nyt 32 vuotias, sillä on neljä lasta, viides tulossa ja plantaasi, pieni kauppa ja se puhu perustavansa hitsaurfirman :D Sitä selkeesti kiukutti kun yhteisös on sellanen yleismielipide et sillä olis muita enemmän, se sano et jengi koittaa lainaa siltä rahaa kun sillä kerran on niin paljon, vaikkei sillä oikeesti oo mitään, kaikki menee mitä tulee. Se vaan tekee enemmän ja pystyy sitte myymään tuotteitaan (seki tekee esimerkiks panelaa) ja sijottamaan edes vähän enemmän viljelmiinsä ja muihin toimiinsa, et ehkä sillä jonain päivänä voi ollakki enemmän. Täl hetkellä ne asuu pienessä kakshuoneisessa majantyyppisessä tiilimörskässä, kaikki luultavasti nukkuu yhessä huoneessa. Ongelma taitaa olla siinä, et kylän kaikki muut miehet ei oo niin innokkaita tekee duunia ja keskittyy enemmänki muiden kadehtimiseen, siis kyläläisten, ei ne muiden asioista piittaa, hyvä jos ne poistuu sieltä kylältä koskaan. M sano, että kun se kävi tuolla ekaa kertaa neljä vuotta sitten ettimässä viljelijöitä joita kiinnostas kehittää hommiaan ja lähtee mukaan niiden projektiin, ne lähinnä karkas eikä suostunu puhumaan sille sanaakaan., Angel ja yks toinen mies oli ainoot koko jengistä ku susotu puhumaan sille yhtään miutään. Angel on siis nykyään mukana siinä noiden kehitysprojektissa ja on mm. tehny palstalleen kolmiosasen kalankasvatusallas systeemin ja sillä on nyt kahen vuoden kalamieheyden jälkeen ainaki ruokaa perheelle, vaikkei kaikki kasvit aina kasvaskaan. Alussa muut tyypit kävi viel salakalastamassa ja pöllimässä sen kalat, nyt ne kuulemma suostuu jopa ostamaan niitä, varmaan siks ku olis liian helppo tietää kuka niitä syö millonki, kun niit ei sieltä muualta oikeen saa :D Ihme meininkii. Ei haluta tehä juttuja ja haukutaan vielä, mut sit kuitenki ollaan valmiita varastamaan toisen saavuttamat "edut". Grr.
Kanat pyöri talossa ja lapset juoksi likasina pitkin mäkiä, mut ei siinä mitään, ne saa pestyä...Jos ei oo paljon mitään, ni vähäki on iso lisä, sillä on esimerkiks sähköt.. eli yks hehkulamppu ulkona ja varmaan toinen siellä huoneessa. Onhan se hullun tuntusta istuu siellä mökin ulkopuolella (eli keittiössä) ja keskustella viljelmien kehittymisestä koittamatta ajatella sitä eroo ja kuilua mikä esimerkiks mun ja sen perheen elämän välillä on. Kurjinta oli ehkä kuitenki kuulla, ku se selitti omista vanhemmistaan, et nekään ei kannusta sitä tekemään lisää yhtään mitään, ne on sitä mieltä et sillä on jo "kaikki mitä se tarvii" että miks sen pitää haluta enemmän, ne ei esimerkiks tykkää muka sen kaloista eikä suostu syömään niitä.
Tuntuu olevan iso ja vaikee asia, jos joku yhteisöstä haluu saavuttaa enemmän ku sen alimman mahollisen elämäntason "katto pään päällä ja maissia tortilloja varten, et saa huomenna ehkä lapsille ruokaa"- meiningin. Ne pelkää, että sinne kasvaa ihmisten välille tuloeroja, eihän se sovi. Sitte pitää muuttaa kaupunkiin jos haluu olla raharuhtinas. Ihanku siellä jotain raharuhtinaita olis, vaikee käsittää. Tai et ihanku pieniki kehitys siitä köyhyydestä olis paha asia, laittas ihmiset eri arvoluokkaan tai jotain. Esimerkiks se kala-allas on angelin ite tekemä, ei se oo sitä ostanu, se vaan haluu kehittää ja laajentaa elämäänsä edes vähä niiden pienten mahisten raameissa mitä sillä on. Jotta se sai sen altaan toimimaan, sen piti vetää 50 metriä alempaa vesiputket purosta ja kaikkee... Ja te ehkä kuvasta voitte päätellä minkälaisessa paikassa se sen plantaasi on. Sinne ei mee ensinnäkään tietä. Jos muut niistä viljelijöistä ei haluu nähä vaivaa parantaakseen olojaan omin neuvoin, ni ei sitä pitäs kattoo pahalla jos joku muu haluu :(. Toivottavasti asiat kehittyy ja Angel jaksaa kehittyä ite, vaikka muut ei viittis. Se kyllä vaikutti sellaselta tyypiltä, että se kyllä tekee vaan niinku haluaa, vaikka muut sanois mitä. Hyvä niin. Mut ymmärtää senki et se masentaa jos on osa niin pientä yhteisöö ja muut ei kato hyvällä. Höh.
Palailtiin siitä sitte isommille kylille kala-aterian jälkeen :) Oli hyvää kalaa, jonkunlaisii ahvenia ulkonäön ja maun perusteella. Nam. M meni toiseen duunikokoukseen ja Leti otti mut hoiviinsa :D se sano että "nyt mennään kävelylle" Käveltiin ehkä 10 minuuttia ja oltiin jo San Juanin keskustan ulkopuolella hyvän matkaa, ku se sano et "tehän olitte tänään Agua friassa, se näkyy tuolla" ja osotti vieresnäkyvää vuorenrinnettä. Tosi kaukana näkyki minimaalinen punanen piste, seuraavassa kuvassa se on vaalee läiskä jossain siellä rinteen keskellä kaukaisuudessa :)
Heti tän jälkeen ohi ajo avolavataksi, ne on tollasia avolavoja, joiden lavalle on rakennettu tommonen puinen tai metllinen häkki, sit siellä on lkaks penkkiä. Ne kulkee landella kylien välillä ja maksaa vaan vähä, vähä niinku paikallisbusseja siis. Kyyditettävät istuu tuolla karsinassa ja polkee jalalla lautalattiaa ku haluu jäädä pois. Meiän ei tarvinu maksaa ekasta kyydist mitään ja päästiin ihan sinne kuskin viereen istuu, koska seki oli Letin tuttu. Takastulles mentiin lavalla niinku kaikki muutki ;) pimeessä oli hyvät tähtitaivasnäkymät ja kuutamoviidakot.
Leti tuntu tuntevan kaikki, koska ajeltiin sitte siitä seuraavaan kylään, San Pedroon ja sit vielä toiseen, Santa Mariaan ja se tuntu tuntevan joka paikasta kaikki, käytiin ainaki kymmenessä eri talossa ympäriinsä :) Se tekee kans jotain yleishyödyllistä duunia, must se oli sairaanhoitaja koulutukseltaan, mutta se kävi nyt jonkun projektin merkeissä kiertämässä taloja muis asioissa. Parhautta oli päästä myös rapsimaan ja tuijottelemaan kaikkia eläimiä ja kasveja, Leti oli hyvä opas ja ku se huomas et tykkään kaikesta tollasesta, se kerto mulle aina jos ja kun tuli joku uus puu tai kasvi et mikä se on ja mistä mitkäki hedelmät ja siemenet on peräsin. Lehmälapsi oli Santa Mariassa, sen äitilehmä oli kuollu ja se oli vasta 2kk vanha :( Se imi mun sormea :D Sitte varaiskä, eli perheen isäntä anto sille isolla tuttipullolla maitoa. Yybersööttiä.
Kävi kyllä taas tuuri, ku pääsin sen mukaan kiertelemään, näin asioita aika eri perspektiivistä, sitäpaitsi en usko et olisin turistina edes löytäny noihin paikkoihin. Ihmiset oli ihania, joka ikinen ihmetteli et mistä Leti on mut löytäny. Kaikki halus tietää mistä mä tuun ja mistä me tunnetaan ja yks nainen sano et mä oon prinsessa :D Itsetuntokohotusturismia... jos maisteri muka sellasta tarvitsee ;) Hauskaa oli jutella tyyppien kanssa, en usko et juuri kukaan tiesi missä Suomi on, Euroopan ja varsinkaan Skandinavian mainitseminen ei aiheuttanu yhtään vähempää silmienpyörittelyä, mut kaikki ties kyllä suoraan et kaukaa ollaan tulossa, oli se sitte missä tahansa :) Venäjä on niin iso et se tuntu soittavan aika monia kelloja. Ehkä.
Me viivyttiin kierroksella niin pitkään et tuli jo pimeetä, ja otettiin sitte avolavakyyti takas San Juaniin. Oltiin itseasiassa käppäilty paljon pidemmälle ku oletin, koska kotikyyti kesti ainaki 20 minuuttia :) Sinne olis ollu helppo näemmä eksyy ku kaikki metsät, pellot ja pikkuset kylät näytti ihan identtisiltä. Kaikilla vanhemmilla naisilla oli melkein samanlaiset vaatteetki, heimohommia, niinku aikasemmin sanoinki. Tol alueella niilä oli liila/viininpunaraidalliset hameet, tehty tietty käsinkudotusta kankaasta. Alunperin ne on ollu kietasuhameita, mitä näky vieläki paljon, mut osa oli duunannu ihan vetskarimallejaki :)
Hehe, mietin et mitähän seuraavana yönä mahtaa kuulua ku oltiin jo kaks klassikkoa päästy kokemaan.. alkukaneettina löydettiin kadullenukahtaneita miehiä, tai siis sammuneita, ne puhu itekseen ja heilutteli välillä raajoja, et hengis olivat kuitenki vaikkei heti olis uskonu ;)
Mentiin samaa katua edestakasin ja eka niit oli vaan kaks mut takastullessa ne oli lisääntyny kolmeen. Ei vaan kannattas sammua tienposkeen, ku on ulkopaikkakuntalaisia tarkastamassa tilanteita kameran kanssa...
Mentiin Margaretin kanssa viel pariin mestaan käymään, ekaks sen piti tapaa yks tyyppi projektin merkeis.. joka oli pimittäny 8000 pesoo rahaa.. mut ylläristi se ei ollukaan kotona, siellä oli vaan sen perhe ja vihreä papukaija, joka nukahti ku se istu mun sormella, täysin myyyh-tilanne :D Suunnittelin jo alkumatkasta, et voisin jonku laivan rakentaa ja seilaa kaikkien lötyöeläinten ja kaikkien muiden lemmikkien kanssa sitte kotiin täältä keväällä...
Ostin perheelt perinnehamekankaisen meikkipussin, ku ne teki kaikkee.. kasseja ja mitä vaan. M sanoki et älä tuu mukaan, jos et haluu et sulle koitetsaan myydä jotain :D mut se oli ihan hyvä ostos :) Harvoinpa sitä tulee ostettuu pussia, mistä tietää kankaantekijää myöten mist se on tullu.
Sitte suunnattiin paikallisen johtohahmon, presidente of jonkun juhliin, ne oli osa isompaa juhlarupeemaa, koska nää alkaa fiilistelemään pääsiäistä jo nyt, kerran viikossa on bileet. Siellä oli tarjolla soppaa ja kahvia. Juhlatila oli enimmäkseen kadulla, siellä istu miehet tuoleissa täydessä machetevarustuksessa ja söi ja joi. Yhen talon kaikki ikkunat oli avattu, kaiuttimet kannettu ikkunalaudoille ja musa soi ku viimest päivää :D Kukaan ei kuitenkaan tanssinu... Loput miehet istu sit tienpientareilla, naiset oli kaikki sisällä keittiössä tai palvelemassa. Kaikkee tätä valvo poliisit kiväärien kanssa. M kerto et ne jatkaa juhlintaa (ilman juomista ku on uskonnoliset loppumeiningit)kolmeen asti yöllä, jollon ne menee kirkkoon, juo lisää kahvia ja kuuntelee kai jumalanpalveluksen. Mä sanoin et naurattaa ajatuski siitä et toi tapahtus Suomessa :D Suomessahan poliisi tulee paikalle jos kymmenen jälkeen kukaan uskaltaa pihistä mitään ja täällä on kiväärivartio varmistamassa että tyypit saa juhlia kolmeen asti aamuyöllä rauhassa :D Que diferencia!... Kannataakohan täältä tulla pois ollenkaan ;)
Sit jatkettiin himaan, koska me oltiin ajamassa jo seittemältä aamulla takas Oaxacaan, matka kestää 10 tuntii ja jos pari kertaa jalottelee välillä, ni pitää varaa ajeluun koko päivä, et ehtii perille valosaan aikaan. Mutta mutta..niin se meteliaspekti... no joo, ei sinä yönä ilmenny mitään uusia meluja, paitsi et ne tyypit jatko sitä musankuunteluu sinne kolmeen asti. Ne oli kuitenki niin pitkällä, (ainaki kolmen korttelin päässä..:P) et se oli edellisiin öihin verattuna ihan hiljasuuteen verratava tila :D en edes huomannu mitään.
Kotimatka ajettiin sitte eri tietä ku tultiin, koska sen piti olla paremmassa kunnossa.. en kyl huomannu paljonkaan eroo, mut kai se vähän kuopattomampi oli. Leti ja yks Flor tuli kyydillä ja oli ihan hauska matka :) Eka ajeltiin parin lähikylän läpi joissa selkeesti kulkueista päätellen jatkettiin edellisyönä alotettuja juhlia, tais olla koko pääsiäisenodottelun alotusbileet.
Vuoristo oli ihan eri näköstä ku sen toisen tien varrella, siellä oli aika paljon karumpaa. Mutta se meni sen verran korkeemmalla merenpinnasta. Paljon melkein pystysuoria mäenrinteessäolevia maissipeltoja, jotka näytti jotenki ikävän piikkisiltä ja kuivilta.. väistämättömät maissilapset-fiilarit tuli. Noi punavaatteiset naiset on Triki- ti Triqui-heimoa, en tiiä miten se kirjotetaan, mut ihan eri meno ku siellä San Juanissa. Pysähdyttiin taukoilemaaN yhteen minikylään sinne korkeuksiin ja kysyin miten korkeella se oikeen on, mut ei ne tienny. Arveltiin et jotain 2500m ainaki. Koitin ettii sitä paikkaa kotona kartasta, mut se oli niin pieni, ettei sitä heti ainakaan löytyny. Muuten loppumenossa ei ollu mitään poikkeevaa, hienoi maisemii ja paljon kiemuraista tietä, taidanki siis lopettaa tän supermegabloggailuerän vaan kuviin :) Toi täst toinen kuva alaspäin missä on tie... se on yhtä ja samaa tietä mikä siellä alhalla näkyy, me oltiin ajettu sitä just hetki aikasemmin.. et ei ihmekään jos saa aikaa kulumaan matkantekoon ku se on noin kiemuraista :D
Huh! Ajattelin etten ikinä selvii tästä, ei pitäs tehä niin paljon kaikkee, ni ei ois kerrottavaa ;) Loppuun viel parit kukkaset mitä löyty levähdyspaikalta vuorten ylittämisen jälkeen.. ku oltii taas trooppisemmis tunnelmis :) ja nii...matkamuistotki kuvasin. Machete, kookospähkinä ja Letiltä saatu kurpitsasta tehty kulho :) Hyvä jos jaksoitte lukee tänne asti! :D Toivottavasti sitä viel jossai vaiheessa tän ryöpytyksen jälkeenki löytyy jotain kerottavaa ;) Entonces, hasta la proxima amigos! Eli seuraavaan kertaan, kamut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti