perjantai 31. joulukuuta 2010

Kontaktit kuosiin.. pikkuhiljaa ... parit raivarit vaan.

Nonii, oon taistellu tietokoneen kanssa koko kolme päivää ja NYT sain sitte mystisesti säädettyä jotain.. jostain.. että sain skypessä äänet toimimaan :) Jee! Se homma on sit niinku hoidossa. Meni herne aika pahasti nenuun eka ku näky pelkkä kuva ja toinen tyyppi kuuli mut mä jouduin kirjottaa tai viittomaan sinnepäin :P.
Sain myös hommattua paikallisen prepaidin, onneks lähikaupan perhe on niin avuliaita ja killttejä. Ne asensi ne mulle käyttöön ku en olis ikinä saanu niitä ite asenneltuu toimimaan, ku kaikki asennuohjeet tietty tuli puhelimesta espanjaks.. en kuitenkaan ny ihan NIIN paljoo viel osaa.. puhelimenkäyttösanasto saattaa olla vähän vaiheessa :D mut nyt toimii ja saldooki saatiin sinne pistettyä. Jee taas!




Mietin kyl tossa, että oonks mä ihan daiju, ku luulis että yks puhelu olis helppo tehä.. joo niin vissiin :D kaikki numeroyhdistelmät kokeilin eikä mikään toiminu, mut sit ku sai ton paikallisen numeron ni alko skulaa. Paitsi et sit suomesta ei päässy kuitenkaan pelkästään suuntanumerolla ja sillä tänne.. piti viel iskee yksn ykkönen väliin. Mut nyt on koko perhe sitte varmaan ulkomaanpuheluammattilaisia! Jos viel yks... Jee!

Kohta olis tarkotus lähtee sitte kaupungille, olis tiedossa jonkunlainen  illallinen, musaa ja ihmisiä :) et ei kai sit muuta ku Hyvää Uutta Vuotta :)!!! Se tulee sinne ennenku tänne, mä oon vasta matkalla suihkuun. Hihi.

Piilomaan pikku aasit löyty tosta 50 metrin päästä :)

Kysyin kadulla yheltä mieheltä että mitkä sen aasien nimet on :) ni se alko nauraa, et ei se tiiä ja että aasien omistaja asuu vasta seuraavassa talossa. Pitää selvittää asiaa myöhemmin uudestaa, tuolla ne nyt ruohoa natustelee ikkunan alla.

 

torstai 30. joulukuuta 2010

Pau! Pau! Pam! Yö! Aaiiii - aiiiiiiih - aiii - aaiii! Hau hau hau! Auuuuu!



Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö :) tai siis iltahan täällä nyt on, mutta kun tulee pimeetä niin ulkona alkaa semmonenki pauke. Päivällä mä toivon, että se kuuluu pakoputkista ja pimessä, et se kuuluu ajoissa paukutelluista ilotulituksista ja tykäreistä :D niinhän se asia varmaan onki, mut ei voi olla ajattelematta pieniä pulleita machetemiehiä juoksemasa tuolla kujilla sombrerot päässä ja viikset väpättäen pyssyt kädessä. Hehe.

Aasi välillä kajauttelee ja koirat konsertoi :) Mä oon sitä mieltä, että jokaisen normimetelistänurjuttajan pitäs tulla tänne muutamaks viikoks kuuntelemaan milasta ääntä ihmiset oikeesti pitää. Suomessa ahistaa välillä ihan hulluna, ku pitäs huopatossuja pitää puol vuorokautta ettei kukaan nyt vaan häiriintyis. Missä maailmassa ne ihmiset oikeesti elää? Häiriköinnit on tietenki erikseen, mutta jos totutaan luonnottomaan hiljasuuteen, ni ei kai siitä voikaan tulla ku ongelmia. Mä tiedän ihmisiä jotka joutuu kuuntelemaan rasittavaa mökää jatkuvasti eikä sekään oo kivaa, mutta täällä tää mekkala tuntuu olevan niinku sellanen fyysinen olento, joka on ja velloo rauhassa vaan joka paikassa, eikä ketään häiritse.

Mä luulen että esimerkiks se joku nimetön naapuri, joka teki valituksen pari vuotta sitten meille siitä, että meillä "nauretaan" ja "puhutaan kovaäänisesti ulkomaan kielellä" ja "tanssitaan", ei todellakaan kuulunu kerrostaloon. Ja sillonhan ei ollu siis kyse juhlista tai mistään illanvietoista, vaan normista ilosesta keskustelusta ja asunnossa liikkumisesta, ei siellä tanssittu, mutta se omassa hiljaisessa päässään kehitti ilmeisesti kaikenlaisia villejä kuvitelmia siitä, mitä sen yläpuolella tapahtuu. Asiaanhan kuuluu tietty myös se, että koskaan se ei voinu tulla sanomaan meille, että sitä joku häiritsee, olishan se nyt ihan tavatonta että joutus kohtaamaan naapurinsa kasvotusten, vaikka olis kuinka paljon patoutunutta asiaa. Mistä voi tietää kuinka hyvin joku kuulu naapuriin, jos se ei sitä kerro? Argh :D Jos mä tietäisin kuka se on, mä keräisin sille kuulovammaliiton avustuksella matkarahat tänne, ni se ehkä rauhottuis vähän. Pau, paupaupau! Nii, ja jos täältä importtais jonku normi-ihmisen suomeen, ni totta hitossa se traumoja sais, niinku ne on ihan varmasti saaneetki. Annetaaks kaikille vähän enemmän hyväksyntää ja sallitaan pikkasen ihmiselämästä aiheutuvan puuhastelun ääniä tästedes jooko? Por favor? :) Auuuuuuu! Nii joo ja koirat sanoo espanjaks Guau, guau!

Keskustabussiin ei kannata ottaa mukaan heikkohermoisia eikä kananmunia...



Otin bussin keskustaan ja takas, taksa 5,5 pesoo suunta :) Yks euro on about 15 pesoa. Matka oli aika jännä :D kauhee liikenne ja härdelli ja jengi ajaa ihan miten sattuu, sen takii niis busseissa varmaan onki kaikkii pyhimyksenkuvia et ei sit delaa ilman varjelusta. Hehe, no ei vaan, mut oli aikamoista kyytii ilman jousituksia. Kuskin piti jättää mut pois keskustassa mut se "unohti" ja ajo vaan päättärille ja sit se alko kyselee et oonko mä naimisissa ja onko mulla lapsia ja miksei oo. Mä puolestani kysyin et miten mä pääsen sinne mihin sen mut piti jättää ni se sano et se ajaa sinne kuitenki ja lähti takaspäin. Sit joku halus kyytiin bussiin ja se vaan heiluteli niille käsimerkkejä, eikä ottanu niitä kyytiin, vaan pysähty vähän matkan päähän vaa jolleki kadulle ja kirjotti sen puhelinnumeron mulle vessapaperille. Unohdin säännön numero yksi: "Ole aina kysytäessä naimisissa", ellei sitte halua vihkollista numeroita keräillä. Mä kelasin et nyt jos koskaan on valkoisen valheen paikka ja sanoin sille ettei mulla oo vielä puhelinta. Voih. Kuvassa oleva amor-bussi ei liity tapaukseen :)





Muuten retki oli rauhaisa ja aurinkoinen, tai no, ei kyl kauheen rauhaisa, joka topisesta myymälästä pauhas kadulle nostetuista kaiuttimista vaikka mitä musaa ihan täysillä :D ja oli tosi paljon ihmisiä. Keskusta oli aika turismo-meininkiä, paljon kojuja ja matkamuistoja ja käsitöitä ja katuruokaa tarjolla. Osasta en kyl menis yhtään vannomaan et edes tietäsin mitä ne olis ollu, et taidan perehtyy tähän hommaan jonkun paikallisen kanssa tuonnempana :) Sitäpaitsi on mailman tylsintä syödä yksin, ei se oo kivaa.Pyöriskelin siellä ympäriinsä ja ihmettelin tavaran paljoutta, mut en ostanu mitään. ajattelin et parempi ehkä säästellä päässänsä niit kamoja ja ostaa vasta sitte lähempänä ku on tulossa kotiin.. muuten saan kasattua tänne 100 kiloo tavaraa ennen sitä. Sitäpaitsi kaikissa kaupoissa oli tuolla melkein samat kamat ja perinnekuteet. Luulen et lähen mieluummin tutkimaan juttuja yhelle sellaselle torille mikä taitaa olla kerran kuussa tai viikossa about puolentunnin ajomatkan päässä täältä :) siel on varmaan viel enemmän kaikkee ja parempi vaihtelu. Mut aivan salettiin tulee olee laukku täys pääkalloja ja metallikoristeita ja ehkä vähän Frida Kahlon perinnevaatteitaki. Mmmmmm.




Takastulomatka oli yhtä pomppuisa, mut kuski muisti päästää mut ulos ja jäin pois uudessa paikassa tääl San Felipessä, nyt on löytyny jo neljä "lähi" kauppaa, kaikki pieniä ja ihan hyvii. Ostin sipsiä ja mehua ku oli nii hirvee nälkä sitte kuitenki kaupungilla tassuttelun jälkeen. Tääl on kivaa ku voi ostaa kaikkee sopivan pienissä paketeissa, ei oo mikään jenkkilän megapussi/megajuoma meininki.




Tässä on kuva tosta kotimatkalta, ehkä sadan metrin päässä täsr talolta, jos tihruaa ni taustalla näkyy vuori :) Tajusin tossa et en oo ikinä elämässäni nähny aikasemmin ihan oikeeta vuorta. Se on iso. Täs ei oikeen oo mestaa mistä se näkyis hyvin, pitää katella mist olis parempi näkyvyys ni otan uuden kuvan.

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

ei vielä uskalla bussiin ;)

Tein kävelyretkeä täs lähimaastossa ja eksyin vaan kerran ja vaan kaks humalaisehkoa kansalaista kehas mun ulkonäköä.. ja autotki tööttöilee :D mut ei se mitään, pitää kai vastasuuden varalle hankkii joku taluttaja. No ei vaan, ei ne ollu pelottavia ihmisiä :) ja eksyminenki johtu ainostaan siitä, et kuvitelin vähän oikasevani eikä sit ihan tapahtunukaan niin, ku oli puro välissä.




Nonii, tän näkösenä mä palasin retkeltä et ei se kauheen huono ollu, kovasti on mäkiä kuljettavana ja huomasin et korkean paikan leiri tulee ilmeisesti tarpeeseen. Sit ku oon taas kotona oon överikunnossa ja juoksen keskustaan joka päivä ku vettä vaan. Puuh.




Eihän mulla mitään asiaa oo, muttaku te kaikki nukutte siellä ni ei oo ketään kenen kanssa jutella (vielä) ;) Täs on sitte sipuli desinfiointiainekylvyssä... 1litra/8tippaa ainetta vihanneksille, söin jo tomaatit, neki oli siellä. Kaikkee sitä. Kävin hakemassa Manchegoa, avokadoja, tomaattia, majoneesia ja leipää nii ja niitä tippoja, onneks löyty..tai lähinnä hyvä et tiesin et sellasia pitäs olla :D Täältä löyty suomimeinigeissä myös käsidesipullo, mutta se pullo on ulkoapäin niin saastasen näkönen, et taidan laittaa senkin kylpyyn. Siivooja oli laittanu sen maustehyllyyn, näytti varmaan joltain kastikepullolta :)

yks pihan karvattomista kavereista :)

Missä on mun vesi ja vessapaperi?

Oaxaca 29.12.2010 Casa Totuk

Tääl ollaan :)

Helsinki vantaalla ekat kikatukset lähti, ku lentäjä ilmoitti nimekseen Martin Luther :D sen jälkeen sain nautiskella kahdesta saksanpainotteisesta lennosta, enneku pääsin ameriikkaan jonottamaan kolmen eri tarkastuksen kautta päsyy koneeseen, mikä tois perille asti. Viimeinen kone oli niin pieni, et hyvä että mahduin sen ovesta rinkka selässä sisään.  Matka oli pitkä ja turbulenssia sai nautiskella ainakin 6 untia siitä 15 mitä lensin, mut kai se on ihan ymmärrettävää ku kerran pitää hankkiutua 10000 metrin korkeuteen killimään noinki pitkäks ajaks.. et ei ihan ilman tuskia voi päästä perille. Mut kaikki meni tosi sujuvasti, yksinään ei osaa kiukutellakaan kenellekään vaikka olis kuinka kärttysä, ni hyvinhän se siis meni! :D

Oaxacaan tulin kymmenen jälkeen illalla ja otin taksin uusille mestoille. Pieni järkytys seki, ku oli pimeetä, kosteta ja jotenki sekavaa. Tiesin kyl ettei mikään viiden tähden lukaali oo tiedossakaan, mut olis se edellinen residenssivieras ehkä mulle voinu vettä ja vessapaperia jättää. jotenki tosi tyypillistä kuitenki, ehkä sekin on jätetty niitä ilman, ni on kivaa laittaa vahinko kiertämän. Onneks mul oli pieni pullo vettä ja pari nenuliinaa.

Jotenki tuli pieni ahistus siitä lähinnä, ettei täällä ollu ketään vastassa, ei voinu kysellä mitään. Toisaalta kelloki oli jo niin paljon et ei sitä mitää olis kyllä jaksanu paljoo tehdäkään. Nukkumaan siis..tutkin hetken alakerran kaappiin tungettuja rynttysiä lakanoita ja valitsin puhtaiman ja tein pesän ylälkertaan, ku siellä oli vähän vähemmän kostee ilma. Nenä meni saman tien tukkoon ja toivon etten oo millekään allerginen, et ei tarttis ettii uutta pesää.  Sitte sain vihdoin puhelun läpi aidille ja ihmeteltiin hetki mihin mä oon joutunu :P

Aamu oliki sitte jo paljon parempi :) heräsin kukonlauluun ja katoin ulos ikkunasta ja siellä käveli aasi ylös mäkeä just mun ikkunan kohdalla. Aurinko paisto ja menin ulos istumaan ja näin saman tien kolibrin syömässä kärsimyskukasta mettä :) tuli mieleen se kärsimyskukka mikä mulla on kotona kuoleman kielissä, se on samanlainen.. olis pitäny tuoda se tänne. Pihalla tapasin myös kaks vuokranantajan tyttären kolmesta Meksikon karvattomasta koirasta. Ne on niin hassuja.

Nyt tapasin just vuokranantajan ja käytiin läpi vähän juttuja, edellinen asukki ei ollu päästäny siivooja tänne sisään koko sinä aikana kun se oli täällä ja silt tosiaan näytti. Se oli vakuuttunu, et ne varastaa siltä kaiken. Kiva homma, mutta se on aiheuttanu sen, että kaikki alakerran lakanakaapin sisällöt on homeessa. Kaikki vaihtoon ja klooria kaapin niskaan, ei kai sitä muutakaan voi, mut onneks noi siivoojat tekee sen kyllä, kunhan mä ostan aineksia millä putsata. Mä en vaan tajua et jos on tällanenki mesta mihin pääsee, miks ihmeessä ei voi käyttäytyä ku ajateleva ihminen. Se oli myös jättäny kaikki peitot ja viltit ihan saastasina tonne sänkyihin , likasii sukkii tuolille ja kaikkee paperilappua ympäriinsä.. ei siis todellakaan oo itekään siivonnu mitään. Rasittavaa. Taidan joutuu vähän kirjotelemaan uusia ohjeita ihan noin niiku periaatteesta et miten ihmisten tulis käyttäytyä silonKIN ku ne ei oo kotona. Tai.. mä en haluu tietää millanen hima sillä tyypillä on, tai edes kuka se on. Grr.